Suikkaq lynge Without registration sexy online sex webcamfree

Posted by / 19-Sep-2017 08:29

Notice: Undefined index: n in /home/oqaa/public_html/wp-content/plugins/oqaa/on line 370 Atit naleqquttut nassaarisat 2923: A | B | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | VAqaat/kutannermit aallaaveqartoq.

Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit angajumik oqariaraluarneranit aallaaveqarpoq. Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit aallaaveqarpoq, meeqqap angajumik oqariaraluarneranit. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Aamma takukkit: Aappalittoq, Kajoq, Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik, Qernertoq aamma Qorsuk. Isumaa: Nagguia 'aataaliaq' immaqa imatut isumaqartillugu nassuiarneqarsinnaavoq: “puisinut aataanut qanittoq”.

Aijanna, kisianni inuttaa angutaalluni, uffa Labradorimiutut eqqillip arnap aterigaa ima Javraganak. Qaaqqutsiaq atinut immikkoortunut tamakkununnga ilaannguatsiarpoq. Taaguutit tamakku piffissap ingerlanerani namminneq inunnut atinnguussimapput. Atit Qiviumut assingusut: Meqqoq, Meqqunnguaq, Meqqupaluk aamma immaqa Meqqusaaq (atip meqqusaap ataani takuuk). Isumaa: Kwakiutl indianerit oqaasiannit Quequtsa-mit isumaqartoq 'timmiaaraq.' Quloqutsuk tassaavoq angut Aqissiaq pillugu oqaluttuani Aqissiap unammisaa. 87) naapertorlugu 'qulutaq' isumaqarpoq 'qupaloraarsuk'. Imaassinnaavoq Qulutak Kwakiutl indianerit oqaasiannit naggueqartoq. Tamanna taamani Nunatsinni atsiisarnermut sunniuteqarpoq, tassami Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfiup (Grønlands Statistikip) nalunaarsugai naapertorlugit ukiuni tulliuttuni nukappiaqqat Salimmik atsikkat malunnartumik amerlimmata. Isumaa: Ateq Avanersuarmiit pinngoqqaarpoq imatullu isumaqartinneqartarpoq: manniup aappaluttortaa (æggeblomme), oqaaseq sequsseq (hequsseq) naggueqatigaa Avanersuarmiut oqaasiannit hequsseraq (sequsseraq)-mit isumaqartumit: mannik timmissap iluaniittoq. ( Amerlassusii Aqqit nalunaarsorsimaffiii naapertorlugit Nunatsinni angutit katillugit arfinilit Sequssunamik ateqarput. Isumaa: Singajiiup oqaatsit qalipaammut attuumassutillit naggueqatigai, soorlu ´singarnaq' tassa 'qimmeq kajussuttoq qasertoq (amarungasoq)', angakkuttaaq oqaasiini 'singarti' tassaavoq amaroq, canadamilu angakkut oqaasii atorlugit terianniat taaneqartarput 'singakarjuit', qalipaataat pinerugunarlugu. Ateq Singajik tassaavoq oqaluttuatoqqani ilisimaneqarluartup pissartap Arsuup eqqaaniit Kangermut Nuup avataanut 1600-kkut naalerneranni nuuttup aqqa. Amerlassusii: Nalitsinni Siuana aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq. Isumaa: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.)Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. Aamma arnat aqqat Abelone aallaavigisimasinnaavaa Aputsiaq Nunatsinni atitut ilisimaneqarlualerunarpoq meeqqanut atuakkiaq Aputsiaq, nittaalannguaq kalaallisut 1984-imi saqqummermat. Uani Qavappiaat aqqat siulerisap aterisimasaa Ingeerseeq aallaavigalugu annikillillugu Erngseninngortitaq. Siulivut piniakkanik inuussuteqartuugamik atit inuup nersutilluunniit timaata taaguutaannit aallaavillit atorneqartut nalinginnaasuupput, ingammik qangaanerusoq, soorlu makku: Iggiaq, Oqaq, Tulimaaq (najungasoq), Seeqquaq, Saneraq, Qalaseq, Qiteq, Qutuk, Taleroq, Tajaq, taassumalu pissuseqatai atitut uigunnilersukkat: Tajarana aamma Tajarina. Qanga inuup uumasullu timaanit taaguutit atorlugit atsiisarneq nalinginnaavoq. Qangattannguamut pulagaluarpoq, kisianni anillanneq ajulerami perlerluni toquinnarpoq. Nalitsinni isumaa pivallaarnagu atitut taajuminartuunera naatsukullaaneralu pinerugunarlugu atsiunneqartarpoq. Oqaluutitaa pisoqaanerorpasissoq 'tilivaa' isumaqarpoq: 'pisassippaa' imalt. Atitut nalunaarsukkani ateq alla tassunga eqqaanartoq siumugassaavoq, tassa Arpaarti (illumiit illumut arpalluni oqariartortoq). Isumaa: (nalitsinni) ikinngutinnguaq, peqatinnguaq. Tilioq Nunatta kujasinnerusortaani aamma ima allatut taaneqartarpoq 'Tiliaq'. Isumaa: Tivallaqqissoq, naggueqarpoq uuminnga “tivavoq”, qilaatersorluni qitippoq (isiginnaartut tissitsatsinniarlugit).

Isumaa: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.)Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. Aamma arnat aqqat Abelone aallaavigisimasinnaavaa Aputsiaq Nunatsinni atitut ilisimaneqarlualerunarpoq meeqqanut atuakkiaq Aputsiaq, nittaalannguaq kalaallisut 1984-imi saqqummermat. Uani Qavappiaat aqqat siulerisap aterisimasaa Ingeerseeq aallaavigalugu annikillillugu Erngseninngortitaq. Siulivut piniakkanik inuussuteqartuugamik atit inuup nersutilluunniit timaata taaguutaannit aallaavillit atorneqartut nalinginnaasuupput, ingammik qangaanerusoq, soorlu makku: Iggiaq, Oqaq, Tulimaaq (najungasoq), Seeqquaq, Saneraq, Qalaseq, Qiteq, Qutuk, Taleroq, Tajaq, taassumalu pissuseqatai atitut uigunnilersukkat: Tajarana aamma Tajarina. Qanga inuup uumasullu timaanit taaguutit atorlugit atsiisarneq nalinginnaavoq. Qangattannguamut pulagaluarpoq, kisianni anillanneq ajulerami perlerluni toquinnarpoq. Nalitsinni isumaa pivallaarnagu atitut taajuminartuunera naatsukullaaneralu pinerugunarlugu atsiunneqartarpoq. Oqaluutitaa pisoqaanerorpasissoq 'tilivaa' isumaqarpoq: 'pisassippaa' imalt. Atitut nalunaarsukkani ateq alla tassunga eqqaanartoq siumugassaavoq, tassa Arpaarti (illumiit illumut arpalluni oqariartortoq). Isumaa: (nalitsinni) ikinngutinnguaq, peqatinnguaq. Tilioq Nunatta kujasinnerusortaani aamma ima allatut taaneqartarpoq 'Tiliaq'. Isumaa: Tivallaqqissoq, naggueqarpoq uuminnga “tivavoq”, qilaatersorluni qitippoq (isiginnaartut tissitsatsinniarlugit).

Isumaa: arnaq qatanngutimi angutip qitornaanik soralualik. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.) Uiguut -lik inuup atiatut atorneqartillugu isumaqartarpoq aarnuarinngikkuniuk toornarigaa. Tamanna sioqqullugu aamma qallunaatut saqqummerpoq 1970-imi Aputsiaq, det lille snefnug-imik qulequtaqarluni. 'avik-' (affaq) "ilaqutariitsinniit nagguilik." Amerlassusii: Aviaq 83. Isumaa: Oqaasermit Avanersuarmiutuumit uannga naalisagaq: 'eriarnaq' isumaqartoq 'pitsaasoq', 'nuannersoq', eqqiluitsoq', 'kusanartoq'. Kinguliat taamatut pissusillit allat ikittunnguupput, soorlu uku: Kajussen (ateq Kaju aallaavigalugu) aamma Angubesen (Anguupersuaq Kitsissuarsummioq atsiullugu.) Ateq oqaluttuatoqqanit naggueqartoq. Aammattaaq Inalutut taaguutit timip iluani pisattanut taaguutit atitut atorneqartartut makku ingammik qanga atiupput Aqajaroq, Ivalu (Ujalu), Neqi, Puak, Puiaq (timmissap naavata ilaa), Saaneq, Tartu Isumaa: Inuuna aqqit nutaanerit ilagaat ukiuni kingullerni aatsaat nalunaarsorneqarsimasoq. Isumaa: Ateq angajoqqaat meeqqaminnut aqassussillutik makkuninnga "inuutik", "inuuti" imalt. Aqqit nalunaarsorsimaffianni aamma tassunga assingusoq siumugassaavoq: "Unuuti". Angakkorsuup tikikkamiuk tigoriarlugu sissamut aqquppaa nutaamillu atserlugu oqarfigalugu: "Kaugunnaq iterit! Aammalumi avaqqunneqarsinnaagunanngilaq Avanersuarmiut 1897-imi Amerikamut Robert Pearymit New Yorkiliaanneqartut nukappiarartaat ukiuni kingullerni 20-ni atuakkiatigut tusagassiutitigullu sammineqangaatsiartoq Minimmik atsiisarnermut sunniuteqaqataanngitsoorsimajunnanngitsoq. Amerlassusii: nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq. Oqaluutitaa pisoqaanerorpasissoq 'tilivaa' isumaqarpoq: 'pisassippaa' aamma 'oqqersorfigaa'. Oqaatsip naggueqatigai “tissigaa (tivsigâ)”, “tissinarpoq (tivsinarpoĸ)”, “tissisaarpaa (tivsisârpâ)”. Isumaa: Titsiaq atermit soorlu Angutitsiamit naalisagaavoq uiguutaannanngortitaq. Kalaallit pisarnerattut meeqqamit aqaasoqaraangat inequginermut kutappaluttumik aqaataaqqaarsimasut atinnguuttartut arlaqartiterput. 'Taaraq', aallaavigalugu 'Itaaraq' (pinniitsuaraq), aamma 'Oquna', aallaavigalugu 'inequna.' Tuaruna naalisarneqartarpoq 'Tua' taannalu aqqit akuerisat aamma akornanniippoq, ilaannikkullu allatulaaq taallugu atorneqartarpoq ima: 'Tuarana', taannattaaq aamma aqqit akuerisat akornanni siumugassaavoq.

'atorniarneq', taavalu atinut uiggiuttagaq -na naggatigalugu. Nagguiup taassuma nagguik alla 'niruver-' (niuver-) naggueqatigigunarpaa Kalaallisut nalitsinni isumaqalersoq ima 'niuerneq'. Taamatut isumalik Tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq. Taamatut isumalik tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi, aqaatitut atsiussimasaq. Naggueqatigai: Qunaaq aamma Qunerseeq (pinnersoq, inequnartoq) aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa naggueqatigaa. Taaguutaasimagaluaraluni aqaataasimagaluarluni atinngorsimasoq. Sinerissami qupaloraarsuk assigiinngitsunik taaneqartarpoq; qupannaaq, qupanavaarsuk, qupanorarsuk aamma qupaluarsuk. Suerssaĸ(kinguliatut): 8Nukappiaqqat atiat (Avanersuarmiunerusoq). Imaalluarsinnaavoq aamma atsiussap aqqa paqumisunneq pissutigalugu taajumanagu taama aqassussilluni meeqqamik taaguisoqartarsimasoq oqaaseq atsiaq (aamma atiusartoq) aqarpaluttunngorlugu s.i. Allat isumaanut attuumassuteqarsinnaasut: Tailaitsiaq: angakkut oqaasiini isumaqartoq: inuiunngitsoq. (Rosing: Angakkortalissuit 1, 19) Tailaq Nunavumi Hudsonip Kangerliumanersuata kimmut sineriaani isumaqarpoq: atiinnaq, piviusuunngitsoq. Taamaammat inunnut atsiutissallugu atorluarneqartarsimavoq. Atit makku amermik nagguillit Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni siumugassaapput: Ameq, Ameraq (ameq, qalipak imalt. Kalaallit oqaluttuatoqaataanni angerlartussiaq arlalitsigut sammineqartarpoq toqugaluarluni uteqqittumut. oqaluttuaq "Avatarsuaq" uani: "Oqalualaartussaqaraluarnerpoq...", Atuakkiorfik 1996, q. Oqaluutip susallip 'angulavaa'p isummamigut pissuseqatigaa oqaluut igguppaa, tassagooq timmissap amia angulallugu orsua milluarpaa (mamarnera pissutigalugu, kingorna atornissaa ajortinnissaaluunniit pivallaarnagu). Aqqit pisarnerattut taagortuarneqartarnerminnik imal. atiunera ersersinniarlugu nipitigut sivikillisoqartarlunilu annikillisoqartarpoq. Uani ersiutaa kingulleq sivikilillugu ima: Kigutikkaq. (allani aamma nipitigut sivikillisoqartarpoq s.i.: Arnattoq = Arnatuk, Ilaatsoq = Ilaatsuk, Uumiitsoq = Umiitsuk ) Atip Kigutikkap soqutiginaqutigaa kalaallit atiini siulliit ilaattut allanneqarsimasuni siumugassaammat 1605-imili. Kisbye Møller: ‘Jens Bielkes Grønlandsberetning 1605.’ Tidsskriftet Grønland 1985-5, q. Uani 'Kikivik' ima isumaqartinneqarunarpoq 'pinniitsuik' imalt. Tuttup amianiut immuteriarlugu umiap iluani tupiusaliuunneqarpoq, innartikkaallu angutaata appiussimavaa: "Kakkaak kikkiik! Taamanernit 'Kikkik' taagutigilerpaa inuuninilu tamaat attattuarlugu. Pissuseqatai: Masaanna (Masáuna), Masaannaaq (Masaúnâĸ), Masaani (Masaune), Masaitsiaq, Masautsiaq. Taamatuttaaq piniarnermut saaqqutinut assigisaannullu atasarlutik. Samuel Kleinschmidtip ordbogiliaani "Den Grønlandske Ordbog"-imi 1871-imeersumi (q. Assingusut: Massaaraq (mamisagaaraq), Massannguaq (mamisagannguaq). Niviarsiaqqat aqqatut oqaluttuatoqqani Paamiut Upernaviullu eqqaannit: Massaaq (Mavsâĸ): mamisagaq, Massaluttoq (Mavsalugtoĸ): maminnerlussimasoq. Naggueqatitta Canadamiut ujarak ukkusissaq tungujortoq qaamasaoq ipaasalik aqittoq meqqusaamik taasarpaat. Aamma Akilinermi Qallupilluit (immap inui mitit meqquinik annoraallit) pillugit oqaluttuami terianniat meqquinik annoraalik tasamanimiut ilaatigut meqqusaalimmik taasarpaat. Qujaavaarsummi oqaluttuami 'meqqusaalissuaq' tassaavoq uumasorsuaq timmissat amiinnarsuinik atortoq angakkut naapissinnaasaat, "Taamaattorsuarninngooq alittuigaangamik kivingaaqalersarput" (nunamut nungusinnaanngornermik, morsussinnaanngornermik piginnaassuseqalersarput)." Aamma oqaluttuaatitta ilaanni angutip Meqqusaalimmik ateqartup umiamik Akiliniartunik naapitsilluni angalaqatigilerpai, anorersualermat immap iluanut aqqarput immallu iluatigut ingerlaqqillutik. Ukiuni kingullerni Kitaani aamma atitut atorneqarluarpoq. Isumaa: Oqaaseq minik orbogêrk'ame Jonathan Petersenip ordbogiliaani 1951-imi saqqummersumi qupp. Oqaatsillu tulliatut una ilanngussimavaa: 'minippaa' imalt. 'minitserpaa': umiap/qaannap amiata mersorneri imermik pitarneqarsinnaajunnaarlugit orsup pujaanik milissorpai.

Navarana oqaluttuatoqaavoq naggueqatigiit Inuit tamangajammik ilisimasaat, inuttaritinneqartorlu taamatut atserneqarsimavoq oqaluttuami pisoq aallaavigalugu. Amerlassusii: nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq. Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat Isumaa: inequgisaq, pinnarisaq. Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq. Aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa naggueqatigaa. Isumaa: Quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Kalaallit pisarnerattut aqassussilluni meeraq inequgalugu piuminaralugulu paarlattuanik isumalerlugu taaguisarnermit pisoq. Naggueqatitta Canadamiut qupaloraarsuk taasarpaat qupanuaq, tamatumalu naalisarnerigunarpaa ateq Qupanuk. Ilimanarpoq quppani ujaqqat akornanni ineqartarmat qupaloraarsuk tamannak taaguuteqalersimassasoq. Isumaa: Kitaamiut angutit atiat Salik oqaatsimit uuminnga naggueqarnissaa ilimanarpoq: ’saliisoq’. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit siu-mik aallartinnillit pingasuupput: Siuleqatuk (Hiuleqatuk) Avanersuarmiut arnat atiattut nalunaarsorsimasoq, aamma Avanersuarmiut arnat atiat Sujuleqatsiaq. Tamatuma saniatigut Alfred Berthelsenip kalaallit aqqi pillugit allaatigisaani 1918-imeersumi (Navngivning i Grønland, Meddelelser om Grønland 56, q. qalipaat) aamma Amersaq (qaleruaq nungullarnikoq, piiagaq). Oqaluutip 'igguppaa'p oqaatsip nalitsinni atorneqarluartup 'iggoraarsuk'-up nagguigaa (naalisarneqartartoq ima: iggu), nilliutaavoq ajuutigisamik iluunngarluniluunniit kusagisamik takusaqartunut. Ivaaq ilaanni inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivanninnermut. Taamani kalaallit pingasut Danmarkimut pinngitsaalillugit avalaanneqarput imatut ateqartutut allanneqarsimasut: Judecha, Omeg aamma Oke. 141) Oqaluttuatoqaatitsinni Kigutikkaq avalassimasoq Aasiaat eqqaani 1820-kkut aallartinneranni suli eqqaamaneqarpoq uanilu atuarneqarsinnaavoq 'Taama allattunga', Aron, I: 272 -276: Kigutikkaaq. 204), ima allassimasoqarpoq: "Masik 1) En Gjælle (i en Fisk eller Krabbe eller andet levende, som aander ved Gjæller) ... Canadamit naggueqartoq Isumaa: Meqqusaaq isumaqarpoq 'meqqutut ittoq' imalt. Taamatuttaaq iganermut atortut, qulliit allallu marrarmik, qimmip amianik, ivikkanik puisillu orsuanik akullugit innermut manngersakkat tasamani taaneqartarput 'miqqusaaq'. Kalaallit oqaluttuaanni arlalinni Meqqusaalik imalt. Meqqisaalik ilaanni inuttatut pingaarnersaasarpoq imalt. Atit assingusinnaasut tassaapput: Ujarak, Suikkaq (ujaqqanut taaguutaasartoq. Atisat: Kapitak (tuilik (saloqqut)), Tuilik (kapitak (saloqqut)), Kapiseq & Kapitseq (inalunik tuilik, saloqqut (masannartorsiut)), Qulitsaq (atigeq, angutip annoraava tuttup amia meqqui ilorlinngorlugit). Ilimanarpoq atip Miniup oqaatsit taakku aallaavigissagai. Kalaallit qanga atsiisarnerminni ulluinnarni inuunermut tunngassutillit atsiuttaramikkit, soorlu piniarnermut tunngasut, sakkut

Suikkaq lynge-11Suikkaq lynge-36Suikkaq lynge-66

Oqaaseq arnaq oqaatsinut assigiinngitsorpassuarnut nagguiusarpoq, kisianni kalaallit inuup kusanassusia taattorissusialu pillugit atsiisarnerat nalinginnaaqaaq, soorlu: Ulaajuk (iluserissoq), Angutitsiaq (angutitut pissuserissoq iluserissorluunniit), Taorana (takorannersoq), Pinnernaq, Eri (Eriarnaq avanersuarmiutut: nuannersoq, pinnersoq) Nagguia: arpappoq, arpaartorpoq: illumiit illumut arpalluni oqariartorpoq. Nagguik ‘avaaq’ aallaavigalugu Kalaallit ateqartiterpoq, s.i.: Avaaraq, Avarunnguaq, Avaavak immaqalu Avva. Qallunaatut ‘grønlandsk røn’ (Latinerisut: Sorbus Groenlandica). Naggueqatitta Canadamiut Alaskamiullu orpik taasarpaat napaartoq. Aqqup aallaaviani Navagiaq pillugu oqaluttuami inuttaa toqugami tarniulluni uumasumiit uumasumut nooqattaarpoq. Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku: Uka, Aka, Kuka, Kuuka, Kaka aamma Kaaka (nukamit), Aaqa (aleqa) Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku:: Uka, Kuka, Kaka & Kaaka (nuka), Aaqa (aleqa) Aataaliannguaq oqaluttuatoqqatut ilisimaneqarluarpoq, nukappiatoqaq pillugu. Ilisimatuut oqaluttuaqtoqqap pissuseqataasa ilaat aallaavigalugu atia ilimatsaattarpaat ima isumaqarsinnaasoq "aataap ilusiatut sanaaq". Ajaanap nagguigaa ilaqutariittut taaguut 'aja' imalt. avannaamiutoorlugu 'ajaa', taava Kalaallit atsiisarnerminni atiunera ersersinniarlugu taaguummut, atermut oqaatsimulluunniit uiguunneqartartoq -na kingulliullugu. Oqaluut 'angulavaa' isumaqarpoq "timmissap amiata maminga tamuallugu orsortaajarpaa". Taamatuttaaq atip Kulu aallaavigaa uiguut aqaataasoq Kuluk aqaatit uku aallaavigalugit: aakkuluk imalt. Siorna aamma akuerisanut ilannguppoq Rulo (Rulu), aqaat Kulummut eqqaanartoq –ruluk aallaavigalugu atsiussaq.

One thought on “Suikkaq lynge”